Sisältö
Siirry osioihin valitsemalla otsikko tai jatka selaamista.
Kilpiön suvun vaiheita
Kirjallisuudessa mainitaan Kilpiö-nimen olevan mahdollisesti ammattinimityksistä syntyneitä sukunimiä, ehkä kilpientekijän lisänimi olisi ollut Kilpi, Kilpiä tai Kilpiö, toisaalta sen on sanottu tarkoittaneen poron tai hirvensarven leveää kohtaa.
Kilpi on ryhmän vanhimpia nimiä, esiintyy jo vuonna 1479 Hauholla, esim. Kilpis Jusse. Karjalaisiin nimiin kuuluu Kilpiä (esiintyy mm Joutsenossa ja Jääskessä) ja Kilpiö (esiintyy mm Sakkolassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa).
Sukumme nimi on pysynyt asiakirjojen mukaan samana ja esiintyy 1600-1800-luvun asia- ja kirkonkirjoissa muodoissa Kilpi, Kilpii, Kilpia, Killpia, Kilpio, Kilpin, Kilpinen, Kilpiä, Killpiä, Kilpiäin, Kilpijä, Kilpiö jopa saman perheen kohdalla kirjurista riippuen. Murteellista suomenkieltä puhuvan talonpojan ilmoittaessa nimensä ruotsinkieliselle kirjurille tuli nimi kirjoitettua erilaisina versioina. Eikä tämä ole mikään ihme sillä vielä 1900-luvun alussa syntyneet esi-isämme käyttivät usein puheessaan sukunimestään muotoa Kilpii, Kilpiillä.
Kilpiön sukua koskevaa tilastotietoa väestörekisterikeskuksesta
Väestörekisterikeskuksen luettelon mukaan vuonna 1985 läsnä olevalla 366:lla oli Kilpiö sukunimenä. Vuoden 1999 helmikuun lopussa (ajan tasainen tieto saatu 1.3.1999) heitä oli 401, joista naisia 211 ja miehiä 190 näistä 20 oleskeli ulkomailla. Tämän lisäksi oli entisenä nimenä Kilpiö 145 henkilöllä. Väestörekisterikeskuksen tilastoissa on henkilön kuollessa ollut sukunimenä Kilpiö 158 henkilöllä.
Oikeudenkäyntipöytäkirjoista löytyy Kilpiö seuraavasti: Eskill Killpi, Killpiä, Kilpieinen Harvian kylästä, v.1669, 1670, 1671, 1679, 1680, 1685, 1686, Lars Kilpiä, Harvian kylästä, v.1694, Lars Eskillsson Kilpi, Kilpiä, Harvian kylästä, v.1696,1698 Sigfred Killpinen, Pamolansaari, v.1697 Henrich Sigfredzsson Kilpiä, v.1685. Oikeudenkäyntipöytäkirjosta löytyy vuodelta 1702 talvikäräjiltä todistajana olleena Kesvalahdella asunut Thomas Sigfridsson Kilpiö.
Kilpiön suvun vaiheita on pystytty seuraaman aina 1600-luvun puolivälin paikkeille. Suvun juuret johtavat Jaakkiman pitäjän Harvian kylän Kilpiänniemeen ja 1600-luvun loppupuolella Kuhkaan kylän Pamolan saareen. Tämän hetkisen tiedon valossa ei tiedetä mistä Kilpiöt on Jaakkimaan muuttanut, sillä Jaakkiman pitäjän tärkeitä asiakirjoja tuhoutunut. Jaakkiman seurakunnan historiakirjat alkavat v. 1720 ja kirkonkirjat vuodesta 1731. Historiakirjat puuttuvat vuosilta 1744–1770.
Suvun vanhimmaksi jäseneksi on pystytty asiakirjoja seuraamalla toteamaan Eskil Kilpiö (syntymä ajoittuu 1630 tienoille). Eskil Kilpiö esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1669 Jaakkiman käräjäpöytäkirjoissa ja vuoden 1684 veroluottelossa asuinpaikkana Harvia. Michel Hedrichson Kilpiö esiintyy Käkisalmen Pohjoisen voutikunnan tileissä vuodelta 1694 Jaakkiman kirkkopitäjän Kuhkaan kylän Pamolan saaressa. Kyseinen saari oli monien alueiden mukana Valamon luostarin nautinta-alueena vuoteen 1651. Edellä mainituissa tileissä samassa saaressa asui myös Sigfred Kilpo.
Jaakkiman seurakunnan kirjoissa esiintyy Kuhkaan kylän Pamolan saaressa Michel Kilpiön leski Carin Innain (1669–1739) ja hänen poikansa Carl (1699–1770) ja hänen vaimonsa Carin Veijalain.
Jaakkiman seurakunnan vihittyjen kirjan alkuvuosilta on merkintä luultavasti vuodelta 1731 Maria Mich:dr. Kilpiä asuinpaikaksi on merkitty Pamola, on vihitty Miklin kylässä asuvan And: Sigfredss: Kaxoin kanssa. Kummatkin ovat olleet naimattomia ja vihkimispäiväksi on merkitty: dom: past: Nati: Chr:
Sigfred Kilpiön poikana esiintyy Jaakkiman seurakunnan rippikirjan mukaan Kesvalahden kylässä Thomas Kilpiö (1684–1758) ja hänen vaimonsa Helena Kempin (1684–1754).
Kirjallisten vihjeiden perusteella voidaan olettaa, että Thomas Kilpiö ja Hendrich Kilpiö on Sigfredin jälkeläisiä. Thomaksen siirtyessä Kesvalahdelle vaikkakin edellä mainittujen tilitietojen ja kirkonkirjojen puuttumisen johdosta tätä ei voida aukottomasti todistaa.
Kilpiöitä asui Jaakkiman alueella mm seuravissa kylissä: Kalkasalo, Kuhkaa, Kesvalahti, Kumola, Kurenranta, Kokonniemi, Harvia, Huhtervu, Mikli, Metsämikli, Parkonmäki, Paikjärvi, Pajasyrjä, Tervajärvi, Reuskula ja Rukola.
Edellä mainitun Thomas Kilpiön pojanpoika Thomas Kilpiö (1757–1823) muutti vaimonsa Maria Hirvosen (1756–1829) kanssa poikansa (Anders 1780–1855 perheineen) mukana 23.1.1818 Jaakkiman Kesvalahden kylästä Sortavalan maaseurakuntaan Helylän kymmenykseen Suikasenlahti n:o 2:n talolliseksi. Muuttoa seurasi myös Andersin naimaton veli v.1797 syntynyt Sigfrid (katoaa myöhemmin Sortavalan mlk kirjoista). Thomaksen pojista Michel (1789–1866) jäi Jaakkimaan avioitumalla v.1813 kotivävyksi talollisentytär Anna Andersint. Nokelainen (1789–1859) kanssa Parkonmäki n:o 1:n.
Ennen vuotta 1944, jolloin Karjalan alue jouduttiin luovuttamaan sodan seurauksena Neuvostoliitolle, edellä mainittujen alueiden lisäksi sukua asui useilla luovutetun alueen paikkakunnilla mm. Kurkijoella, Harlussa, Viipurissa sekä nykyisen Suomen alueella mm. Helsingissä, Joutsenossa, Kiteellä, Kotkassa, Parikkalassa, Vehkalahdella, Varkaudessa, Turussa ja Uukuniemellä. Sukumme jäseniä asui ennen Suomen itsenäistymistä Pietarissa ja sen ympäristössä Inkerinmaalla. Amerikkaan muuttoa alkoi olla 1900-luvun alussa.
Eskil Kilpiön jälkipolvet
Eskil Kilpiön jälkipolvia 1800-luvun lopulle saakka voit hakea alla olevasta tiedostosta.
Kaaviossa kulkevat punaiset poikittaisviivat liittävät sukupuun sisällä olevat puolisot (sukulaisuusavioliitot).
Kaaviokuvaa suurentamalla on mahdollista lukea henkilön nimi ja syntymäaika.
Useimmilla on mahdollista löytää kaavion ulkokehällä oleva henkilö esivanhemmakseen.
Kilpi on ryhmän vanhimpia nimiä, esiintyy jo vuonna 1479 Hauholla, esim. Kilpis Jusse. Karjalaisiin nimiin kuuluu Kilpiä (esiintyy mm Joutsenossa ja Jääskessä) ja Kilpiö (esiintyy mm Sakkolassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa).
Tallenna pdf-tiedosto ja avaa se esimerkiksi Acrobat-ohjelmalla tai verkkoselaimella. Käytä suurennusta ja käsi-työkalua, jotta pääset näkemään tiedot.
Tallenna oma sukutaulusi
Eskil Kilpiön pojat Sigfred ja Lars
Linkeistä voit ladata sukutaulut Eskil Kilpiön poikien Sigfredin ja Larsin jälkeläisistä 1600-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka. Sukutaulujen tiedostot sisältävät satoja sivuja, joten ladatun tiedoston avautuminen kestää jonkin aikaa. Aineistoa on koottu laajasti; mukana on myös esim. appivanhempien vanhempia ja isovanhempia.
- Kun etsit omien esivanhempiesi sukutauluja, tee tietokoneella haku CTRL+F käyttäen jonkun poismenneen läheisesi nimeä, esim. isovanhemman nimeä.
- Lataa sitten haluamasi tiedostot laitteellesi, jotta voit selata niitä oikeanlaisina. Taulut eivät avaudu suoraan sivustolle oikein.
- Henkilötietolain vuoksi elossa olevien henkilöiden tietoja ei voida näyttää, etkä siksi löydä tietoa omalla nimelläsi.
- Samasta syystä tiedostot on rajattu niin, että nuorimmat tauluista löytyvät ovat syntyneet 1900-luvun alkupuolella.
Tervetuloa tutkimaan oman sukusi menneisyyttä!
Tämä tuhansia sivuja käsittävä aineisto on tulosta Kilpiön suvun tutkijan Pentti Kilpiön vuosikymmeniä kestäneestä työstä. Lataa sukutaulu valitsemalla haluamasi nimi. Tiedoston voi lataamisen jälkeen avata verkkoselaimessa.
Sigfred Eskilinpoika Kilpiö
- Hendrich Sigfredinpoika Kilpiö
- -> Michel Hendrichinpoika Kilpiö, s. 1648 Jaakkima, k. 1730 Jaakkima, Kuhkaa, Pamolansaari
- -> Sigfred Hendrichinpoika Kilpiö
Lars Eskilinpoika Kilpiö
s. 1630, k. 17.6.1720 Jaakkima, Harvia
- Jöran Larsinpoika Kilpiö, s. 1670 Jaakkima, k. 26.4.1737 Jaakkima, Harvia
- Rasmus Larsinpoika Kilpiö, s. 1672 Jaakkima, k. 1742 Jaakkima, Harvia
- Joseph Larsinpoika Kilpiö, s. 1674 Jaakkima, k. 27.6.1740 Jaakkima, Harvia
- Knuth Larsinpoika Kilpiö, s. 1680 Jaakkima, Harvia, k. 1760 Jaakkima, Kurenranta
- Eric Larsinpoika Kilpiö, s. 1680 Jaakkima, Harvia, k. 1745 Jaakkima, Harvia
Kilpiön sukukirja on valmistunut
Kilpiön suku – Eskilin jälkipolvet Laatokan rantamilta
Toimittanut Markku Kilpiö
Kilpiön sukukirja kertoo Käkisalmen läänin talvikäräjien pöytäkirjaan 1669 tallentuneen Eskill Killpon eli Eskil Kilpiön jälkipolvista. Jostakin he olivat tulleet asettuakseen asumaan Laatokanmeren rantamille. Kertomus seuraa laajenevaa sukua ajan aallokossa, avaa kiinnostavia henkilökuvia ja elämänkohtaloita, luo ajankuvaa suvun sanataitajien keinoin.
Kirjan liitteenä oleva CD täydentää monipuolisesti kuvaa suvun vaiheista ja ihmisistä. Se kertoo sodissa kaatuneet ja erilaisissa luottamustehtävissä toimineet. Historialliset asiakirjat, runsas valokuvagalleria ja kirjallisuusluettelo täydentävät CD:n antia.
Kirja on kovakantinen, sidottu 220-sivuinen teos. Kirjan liitteenä on Pentti Kilpiön sukututkimukseen perustuva CD-levy. CD-levyllä on mm. lähes 100 valokuvaa ja HTM-muotoinen hakemisto Eskil Kilpiön jälkipolvien noin 10700 perhetauluun, joissa n. 49000 henkilöä.
Kirjan ja CD-levyn yhteishinta 50 euroa + postitse tilattuihin postituskulut.
Kirjan voi käydä ostamassa:
- Laukaan keskustan Kädenjälki-myymälästä, Laukaantie 26, 43540 Laukaa
- Loimaalta Kurkijokelainen-lehden toimituksesta, Kuukankuja 1, 32200 Loimaa
- Tilaukset postitse Pentti Kilpiöltä, sähköposti: pentti.kilpio@gmail.com
Tilaa tietoa omasta lähisuvustasi
Pentti Kilpiön laajasta sukututkimustiedostosta voi tilata nykypäivään saakka koottua tietoa yksityiskäyttöön. Toimitus on CD:lle tallennettuina tiedostoina esim. RTF /PDF- muodossa. Perhetauluissa on sukuun avioituneen vanhempia ja heidän vanhempiaan sekä elämäkertatietoja. Anna tilauksen yhteydessä sen henkilön nimi ja syntymäaika, jonka tiedoista taaksepäin haluat taulut tilata. Mainio henkilökohtainen tietopaketti itselle tai lahjaidea pyöreitä vuosia täyttävälle!
Voit tilata myös muuta sukuaineistoa, esim. Juuret Karjalanmeren Laatokan rantamilla – jaakkimalaistaustaisia sukuja vuodesta 1700 alkaen, jossa Eskil Kilpiön jälkipolvia on noin 10700 perhetaulua. Perhetauluissa on sukuun avioituneen vanhempia ja heidän vanhempiaan sekä elämäkertatietoja.
Tilaukset: Pentti Kilpiö, pentti.kilpio@gmail.com