Näkymä vuodelta 1924 Pamolansaaren ”Kotmäeltä” itään päin. Kuvan etualla Kuhkaa n:o 1:n kuuluvia Kilpiöiden rakennnuksia. Kuvan keskivaiheilla vasemmalla on Kuhkaa n:o 2:n kuuluvan Puputtien omistamat pellot ja rakennukset. Evakkomatkalle lähteneet Puputit olivat sukujuuriltaan saaressa asuneita Kilpiöitä. Kuvassa Kilpiönsalmen oikealla puolella Savisalonsaari, jonka omistivat suunnilleen puoliksi talot Kuhkaa n:o 1 ja 2. Kuva: Elsa Vallin kotiarkisto.
Elinkeinoja ja ammatteja Karjalassa ennen evakkomatkaa
Maanviljelys. Elonkorjuu. Kuva: Olavi Kilpiön kotiarkisto.Karjanhoito. Heinänkorjuu. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Kalastus. Noutan (rantiin) kokeminen. Kuva: Olavi Kilpiön kotiarkisto.Kaupanhoitaja Vieno Kilpiö, s. 21.6.1909 Jaakkima Tervajärvi, k. 17.10.1982 Varkaus. Kuva: Leena Kurran kotiarkisto.Kuvassa vasemmalla istumassa Pekka Kilpiö, s. 12.9.1886 Sortavalan mlk, Suikasenlahti, k. 10.2.1938 Karhumäki. Pekka toimi mm. Laatokalla liikennöivillä laivoilla konemestarina. Kuva: Pentti Kilpiön kotiarkisto.Vene ja sen tekijällä Johannes Kilpiöllä, s. 1.3.1902 Jaakkima Kuhkaa, k. 15.1.1978 Lahti, oli puusepänverstas ennen sotia Lahdenpohjassa ja evakkomatkan jälkeen Porissa ja Lahdessa, joissa hän valmisti puuveneitä. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Laatokan alueella toimineen Rannikkotykistörykmentti (RT) 3:n II Patteriston aliupseereja. Istumassa kolmas oikealta Aaro Kilpiö. Kuvattu 16.5.1935. Kuva: Anne Kilpiön kotiarkisto.
Maanviljelys. Elonkorjuu. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Karjanhoito. Heinänkorjuu. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Maanviljelys. Elonkorjuu. Kuva: Suutarintöissä vasemmalta Onni Kilpiö, s. 25.6.1899 Jaakkima Tervajärvi, k. 24.12.1967 Varkaus. Eino Ristolainen, maanviljelijä, s. 9.2.1906 Jaakkima Kesvalahti, kaatui 4.9.1941 Tuuloksessa Laatokan itäpuolella. Heino Kilpiö, s. 11.12.1906 Jaakkima Tervajärvi, k. 21.12.1964 Helsinki. Onni muutti Lumivaaran Tervajärveltä v. 1931 Varkauteen, jossa teki elämäntyönsä teollisuuden palveluksessa mm. työjohtotehtävissä. Heino muutti Lumivaaran Tervajärveltä v. 1931 Varkauteen ja teki elämäntyönsä rautatieläisenä. Kuva: Leena Kurran kotiarkisto.Valo ja Hilma Kilpiö kihlajaiskuvassa. Valo, s. 14.11.1904 Jaakkima Tervajärvi, k. 25.11.1992 Varkaus, muutti Lumivaaran Tervajärveltä v. 1929 Varkauteen. Valo osallistui monilla tavoin yhteisten asioiden hoitoon. Hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvo. Kuva: Leena Kurran kotiarkisto.Vene ja sen tekijä Johannes Kilpiö. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.
Liikkuminen Laatokan ranta- ja saaristokylässä
Saariston reittiliikennealus. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Purjein ja soutaen. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Hevosella. Kuva Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.
Saariston reittiliikennealus. Kuva: Anne Kilpiön kotiarkisto.Moottorin voimalla. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.
Vapaa-ajan vietto ja yhteiset tapahtumat Laatokan ranta- ja saaristokylässä
Tanssi (Jaakkimassa öitsit) ja piirileikki. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Saaristossa liikkuminen. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Kuvassa veneentekijä Johannes Kilpiö. Kuva: Kerttu Kilpiön kotiarkisto.Hiihtokilpailumatkalle lähtö. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Erkki Kilpiön, s. 13.8.1904 Jaakkima Kuhkaa, k. 20.2.1980 Virrat Killinkoski ja Anna (Anni) Kilpiön os. Kirjavainen, s. 5.1.1917 Impilahti, k. 9.5.2006 Virrat, Killinkoski, ”saaristolais”häävieraita 4.6.1938 Kuhkaassa. Kuva: Anne Kilpiön kotiarkisto.Pamolansaaren nuoria ”Kotmäellä” v. 1924. Kuva: Elsa Vallin kotiarkisto.Joulunviettoa sanan ääressä. Kuva: Anne Kilpiön kotiarkisto.Kilpiöt, Pamola noin 1915. Kuva: Salme Ruorasen kotiarkisto.
Selma Kilpiö, s. 7.1.1900 Jaakkiman Kuhkaa Pamolansaari, k. 9.3.2000 Tampere, Laatokalla Rahman saaressa. Selma muutti v. 1931 Mänttään ja sieltä ennen toista maailmansotaa Tampereelle, jossa toimi parturina. Kuva: Kerttu Kilpiön kotiarkisto.Saaristossa liikkuminen. Kuva: Johannes Kilpiö/Kilpiön sukuseuran arkisto.Paavo Kilpiö, s. 6.2.1896 Jaakkima Kuhkaa Pamolansaari. Muutti v. 1907 Viipuriin ja sieltä v. 1920 Helsinkiin ja sieltä Amerikkaan, jossa sanotaan kuolleen tapaturmaisesti. Harrasti painia. Kuva: Elsa Vallin kotiarkisto.Kuvassa vasemmalla Eila os. Rahunen, s. 3.9.1918 Parikkala, k. 5.2.2008 Laukaa ja Arvo Kilpiö, s. 2.3.1916 Pälkjärvi, k. 14.6.1986 Laukaa sekä Arvon serkku Kaarlo Kilpiö, s. 28.12.1921 Sortavalan mlk Suikasenlahti, k. 11.8.2002 Jyväskylä, Suikasenlahden maisemissa 1930-luvulla. Kuva: Pentti Kilpiö kotiarkisto.Jaakkiman Kuhkaan Pamolansaaren Riihimäen talossa asuneen Michel (Mikko) Kilpiön, s. 31.7.1873 Jaakkiman Kuhkaa Pamolansaari, k. 19.6.1905 Jaakkima Kuhkaa Pamolansaari, hautajaissaattoväkeä. Kuva: Seppo Komosen kotiarkisto.Sortavalan mlk Suikasenlahdessa asuneen Anni (Anna) Kilpiön os. Väyrysen, s. 29.12.1887 Sortavalan mlk, k. 7.6.1943 Sortavalan mlk Suikasenlahti, saattoväkeä. Kuva: Pentti Kilpiö kotiarkisto.
Sukuseuran vuosikokouksiin osallistuneita
Seitsemännet sukupäivät Laukaassa 2011 Sukuseuran perustajan Jaakko Kilpiön haudalla.Kotiseutuneuvos Jaakko Kilpiö, s. 10.2.1910 Jaakkima, Kuhkaa, k. 11.1.2003 Jyväskylä. Kuva: Anne Kilpiön kotiarkisto.Eila Kilpiö Laukaassa vuoden 2011 vuosikokouksen puheenjohtajana ja Erkki Heinonen sihteerinä.Sukupäivillä 2011 Kaarina Kilpiö kertoi mielenkiintoisesti käyttömusiikista 50-60-luvulla.Simo Kurran vapaasukellusharrastus oli useimmille uusi ihmetyksen aihe Laukaan sukukokouksessa 2011.Vuoden 2014 vuosikokoukseen osallistujia Hämeenlinnassa. Kuva: Pentti Kilpiö.Vuoden 2014 vuosikokoukseen osallistujia Hämeenlinnassa. Kuva: Pentti Kilpiö.
Kilpiön sukuseura ry:n osanottajia sukupäivillä ja vuosikokouksessa Hollolan Siikaniemessä 10-11.8.1996. Kuvan etualalla istuvista toinen vasemmalta Urpo Kilpiö, s. 24.6.1912 Jaakkima Parkonmäki, k.4.7.2005 Kangasala,toinen oikealta kotiseutuneuvos Jaakko Kilpiö, s. 10.2.1910 Jaakkima Kuhkaa, k. 11.1.2003 Jyväskylä, oikealla Tauno Kilpiö, s. 9.1.1921 Jaakkima Kuhkaa, k. 23.12.2008 Lahti. He ovat sukuseuran perustajajäseniä. Kuva: Pentti Kilpiö.Kuvassa oikealla kotiseutuneuvos Jaakko Kilpiö, joka muutti Sortavalan seminaarin käytyään ennen sotaa työn perässä Laukaaseen ja sieltä sodan jälkeen Jyväskylään. Kuvassa vasemmalla Kaarlo Kilpiö, s. 28.12.1921 Sortavalan mlk:n Suikasenlahti, evakkomatka päättyi Jyväskylään, k. 11.8.2002 Jyväskylä. Kuva: Anne Kilpiön kotiarkisto.Seuran puheenjohtajan Markku Kilpiön katsaus seuran toiminnasta Laukaan sukupäivillä 2011.Vuoden 2011 sukupäivillä Anna Östermanin esitys verkko-opetuksesta avasi ovia tämän päivän koulumaailmaan.Vuoden 2014 vuosikokoukseen osallistujia Hämeenlinnassa. Kuva: Pentti Kilpiö.Vuoden 2014 vuosikokoukseen osallistujia Hämeenlinnassa. Kuva: Pentti Kilpiö.
Kuvia kotiseutumatkoilta suvun asuinpaikoille vuosilta 1995, 1997 ja 2000
Kuvat: Pentti Kilpiö
Kotiseutumatkalaiset lähdössä Kurkijoelta Lumivaaraan Kuhkaan saaristoon.Näkymä Kilpiönsalmesta länteen päin. Soutajat saapumassa salmen kapeimpaan ja matalimpaan kohtaan.Näkymä Pamolansaaren Riihimäen pelloilta Möklahden yli Puputin pelloille ja rakennuspaikalle.Näkymä Pamolansaaren Riihimäen peltoaukealta kaakkoon Kilpiönsalmen yli Savisalonsaareen.Näkymä Pamolansaaren Riihimäen rakennusten kivijalalta Möklahden suuntaan.Näkymä Riihimäen rakennusten pihapiiristä Kilpiönsalmen yli Savisalonsaareen.
Näkymä Kuhkaan Pamolansaaren ”Kotmäeltä” itään päin.Näkymä Kilpiönsalmesta. Etualalla vasemmalla Savisalonsaaren pohjoiskärki, sen takaa avautuu vasemmalle Kalksalonsaaren erottava Uitonsalmi. Taustalla vasemmalla Sulasalmi, joka takaa avautuu Kesvalahti.Näkymä Pamolansaaren Riihimäen peltoaukealta Möklahden yli itään. Taustalla oikealla Savisalonsaari.Näkymä Pamolansaaren pelloilta rakennusten sijaintipaikalle, mäen korkeimmalle kohdalle. Taustalla Kilpiönsalmen takana Savisalonsaari.Näkymä Riihimäen rakennusten pihapiiristä Kilpiönsalmen yli Savisalonsaareen.Näkymä Kilpiöiden vuodesta 1818 lähtien asuman Sortavalan mlk Suikasenlahti n:o 2:n peltoalueesta. Taustalla näkyvä vesi on Helylänjoki, joka levenee Laatokan rannan Suikasenlahdeksi. Ympäröidyllä alueella oli Hakamäki-nimisen talon paikka.
